Kevät tulee!
Pikkuinen Karhunpoikanen herää kummalliseen tuoksuun. Se on tuttu, mutta mistä se tulee?
-Njuuh nuuh! Ihana tuoksu kantautuu Pikku karhunpokasen nenään, ja herättää sen sikeiltä uniltaan. Tuoksu on erittäin tuttu, mutta karhuillahan ei ole hyvä muisti. Ja miten muka nyt sellaisia tuoksuja voisi muistaa, kun on juuri herännyt talviunilta? -Noh, on kai vain pakko kömpiä ulos tästä tunkkaisesta pesästä...
-Kyllä, tosiaan, täällä pesän ulkopuolella tuoksuu joltakin. En nyt vain millään jaksaisi lähteä tutkimaan... Kuono ja nenänpääkin ovat aivan huurteessa, atshiuh! No, mutta miksen nyt menisi kun kerran jo pesästäkin kömmin? Kaipa on pakko mennä ottamaan selvää, mistä näin ihana ja tuttu haju tulee...
-Hei, sehän on maan tuoksu! Kevät saapuu ja lumi sulaa, jhiphurreij! Maata näkyvissä! Tästä täytyy mennä kertomaan kaikille karhuille! Kenties, olen ensimmäinen, joka on herännyt tähän lumoavaan tuoksuun... Nyt on kiire, taytyy herättää kaikki!
